Volatiliteetti kasvattaa sähkövarastojen arvoa – energiamarkkinan seuraava kasvuloikka syntyy multimarkkinoista

Energiamarkkinan tuotto ei synny enää yhdestä markkinasta, vaan yhä useammasta rinnakkaisesta markkinapaikasta. Kun markkinoiden volatiliteetti lisääntyy, sähkövarastojen rooli energiajärjestelmän joustona korostuu. Tämä tarkoittaa paitsi uusia tulovirtoja investoijille myös merkittäviä mahdollisuuksia hakea säästöjä energialaskuihin.

Energiamarkkina kasvaa kokonaisuutena ja avaa uusia mahdollisuuksia

Pohjoismainen energiajärjestelmä toimii käytännössä yhtenä kokonaisuutena. Suomen, Ruotsin ja Norjan sähköverkot sekä joustomarkkinat ovat vahvasti sidoksissa toisiinsa, vaikka maakohtaisia eroja edelleen on. Esimerkkinä Suomen ja Ruotsin välissä on muun muassa Aurora Line -siirtoyhteys, joka vahvistaa tätä kehitystä entisestään.

Tulevaisuudessa suomalaiset joustoratkaisut ja sähkövarastot voivat osallistua aiempaa tehokkaammin myös Ruotsin markkinoille. Emme ole erillisiä saarekkeita, vaan osa yhteistä pohjoismaista sähköjärjestelmää.

Ruotsi toimiikin hyvänä ennakkokuvana siitä, mihin Suomen markkina on kehittymässä. Siellä suuret BESS-järjestelmät ovat jo arkipäivää ja markkinatuotot syntyvät useiden eri revenue streamien yhdistelmästä.

Perinteisten FCR-N ja FCR-D (Ylös/Alas-säätö erillisinä markkinapaikkoina) taajuusreservien rinnalle ovat nousseet:

• mFRR ja aFRR-taajuudenpalautusreservit sekä niiden energiamarkkinat
• NordPool Day-Ahead ja Intraday spot-markkina
• Tasesähkömarkkinat

Kolmen perinteisen reservimarkkinan rinnalle on syntynyt kymmenen eri markkinapaikan kokonaisuus, jossa tuotot muodostuvat yhä useammin usean markkinan yhdistelmästä. Samalla kasvava volatiliteetti spot- ja intraday-markkinoilla on lisännyt nopean optimoinnin arvoa. Sama kehitys on nyt nähtävissä myös Suomessa.

Miksi volatiliteetti on hyvä uutinen sähkövarastoille?

Kasvava volatiliteetti tarkoittaa enemmän vaihtelua sähkön hinnassa päivän sisällä. Kun sähköä tarvitaan nopeasti lisää tai kun siitä on ylitarjontaa, markkina tarvitsee nopeaa reagointikykyä. Juuri tässä sähkövarastot ovat ylivoimaisia.

Erityisesti intraday-markkinassa varttihinnoittelu kasvattaa nopean optimoinnin merkitystä. Mitä enemmän päivän sisäistä vaihtelua syntyy, sitä enemmän tarvitaan nopeaa lataamista ja purkamista, reaaliaikaista optimointia, automaattista kaupankäyntiä sekä kykyä toimia useilla markkinoilla samanaikaisesti

Tämä kehitys näkyy myös akustojen mitoittamisessa. Trendinä on siirtyminen kohti suurempia, 3–4 tunnin kapasiteetin BESS-ratkaisuja suhteessa tehoon.

Multimarkkinakyvykkyys tulee olemaan yksi tärkeimmistä kilpailutekijöistä

Sähkövarasto ei ole enää pelkkä fyysinen laiteinvestointi. Yhä tärkeämpään rooliin nousevat EMS-järjestelmät, optimointikyvykkyys ja käytettävyys.

Sijoittajan näkökulmasta ratkaisevaa on:

• Miten järjestelmää voidaan hyödyntää eri markkinoilla
• Kuinka nopeasti se reagoi markkinamuutoksiin
• Miten käyttö optimoidaan laitteen elinkaaren näkökulmasta
• Kuinka suuri osa markkinoista on aidosti saavutettavissa

Me Enicolla uskomme, että sähkövarastojen arvo syntyy laitteiston lisäksi älykkäästä optimoinnista. Olemme yksi harvoista toimijoista, jonka sähkövarastoratkaisuissa multimarkkinakyvykkyys on rakennettu suoraan osaksi tuotetta.

Ratkaisumme mahdollistavat osallistumisen kaikille keskeisille pohjoismaisille jousto- ja sähkömarkkinoille. Lisäksi käytettävyys- ja optimointipalvelumme varmistavat, että järjestelmä toimii tehokkaasti eri käyttötapauksissa samalla laitteen elinkaarta optimoiden.

Miksi BESS-markkina kasvaa juuri nyt?

Pohjoismaissa on käynnissä voimakas sähköistymisen investointiaalto, jota vauhdittavat erityisesti vetytaloushankkeet, datakeskukset, vihreän teollisuuden investoinnit, liikenteen sähköistyminen sekä uusiutuvan energian nopea rakentaminen.

Jo osa suunnitelluista investoinneista kasvattaa sähkön kysyntää merkittävästi ja luo tarpeen uudelle tuotannolle sekä joustokapasiteetille.

Tämä ei kuitenkaan tarkoita automaattisesti pysyvästi korkeaa sähkön hintaa vaikka se keskusteluissa korostuu. Päinvastoin: kun tuotantoa ja verkkoa rakennetaan samanaikaisesti, markkina pysyy keskimäärin tasapainossa, samalla pitkät PPA-sähkönostosopimukset mahdollistavat uusien uusiutuvan energian investointien rakentamisen ennustettavalla hinnoittelulla.

Fingridin kantaverkon kehittämissuunnitelman mukaan Suomen sähköverkkoon investoidaan seuraavan vuosikymmenen aikana yli viisi miljardia euroa. Investoinneilla mahdollistetaan uusiutuvan energiantuotannon ja uusien suurkuluttajien liittäminen verkkoon. Tämä luo samalla kasvavan tarpeen joustokapasiteetille ja sähkövarastoille.

Energiamarkkina ei siis ole hidastumassa – päinvastoin. Energiamarkkina muuttuu aiempaa dynaamisemmaksi. Sähkövarastojen arvo ei synny enää yksittäisestä reservimarkkinasta, vaan kyvystä optimoida järjestelmää useilla markkinoilla samanaikaisesti.

Siksi tulevaisuuden voittajia ovat toimijat, jotka yhdistävät teknologian, korkean käytettävyyden ja multimarkkinaoptimoinnin tehokkaaksi kokonaisuudeksi.