EUssa ajetaan nopealla aikataululla uutta legistaatiota julkisten ja liikekiinteistöjen aurinkovoiman käyttöön. Olkiluodon voimaloiden huolto viivästyi ja olemme kuluttaneet Suomessa enemmän sähköä kuin mitä pystymme tuottamaan. Vihreä energia, aurinko- ja tuulisähkö ovat riippuvaisia säästä ja niiden tuottamaa energian määrää on vaikea ennustaa etukäteen. Tuulettomalla säällä Olkiluodon voimaloiden osuus on lähes puolet tuotetusta energiasta. Kuluttajille tämä on näkynyt voimakkaina sähkön hinnan heilahteluina.
Akkuteknologioita tarvitaan vihreän siirtymän mahdollistamiseen
Sähkömarkkinat ovat tästä johtuen kiperässä tilanteessa. Avuksi tarvitaan teollisuuden tuottamaa energiaa ja uusia, kestäviä ratkaisuja esimerkiksi vihreän sähköenergian varastointiratkaisuista. Tämä keskustelu on tuonut viime aikoina pinnalle keskustelun akkuteknologioista ja niiden turvallisuudesta. Hyvä ja tarpeellinen keskustelu, mutta jostain syystä keskustelua on värittänyt turha akkuteknologioiden vastakkainasettelu ja pelottelu.
Käytännössä monikaan ei välttämättä ymmärrä yleisimmin käytettyjen akkuteknologioiden, eli NMC:n ja LFP:n eroja. Tiukka vastakkainasettelu ja pelottelu kuitenkin ohjaa helposti ajatuksia ja myös hankinnoista vastaavien vaatimuksia. Tämä tuntuu hieman kummalta, jos mietitään, että meistä moni esimerkiksi kuitenkin ajaa sähköautolla ja käytännössä istuu NMC-teknologian akkujen äärellä. Miksi energian varastoinnissa ja teollisuuden akkuteknologioissa samoista teknologioista tulisi yhtäkkiä erityisen vaarallisia? Autoteollisuudessa valtaosa autoista käyttää juuri NMC-teknologioihin perustuvia akustoja.
Molemmat, sekä NMC, että LFP ovat litiumpohjaisia akkuja. Ne tuottavat sähköä litiumin kemiallisten reaktioiden kautta, mutta ero on akkukennon katodimateriaalin valinnassa.
“
On tärkeää puhua energiavarastojärjestelmien kokonaisturvallisuudesta, eikä vain yksittäisestä akkuteknologiasta.
Enicolla käytämme molempia akkuteknologioita sähköenergianvarastointiprojektin tarpeista riippuen. Tietyissä ratkaisuissamme käytämme NMC-teknologioita ja suuremmissa, enemmän energiakapasiteettia vaativissa kokonaisuuksissa käytämme LFP-teknologioita. Molemmissa on sekä hyvät ja huonot puolet, eikä mikään teknologia ole täysin riskitön. Siksi onkin tärkeää puhua energiavarastojärjestelmien kokonaisturvallisuudesta eikä vain yksittäisestä akkuteknologiasta tai käytetystä kemiasta. Esimerkiksi NMC on energiatiheämpi, ollen näin tehokkaampi ja sen hyötysuhde on keskimäärin parempi kuin LFP-kemian. LFP-teknologia taas tarjoaa jonkin verran huonomman energiatiheyden ja hyötysuhteen, mutta tekniikkana se on edullisempaa. Lisäksi sen ”käyttöikä” eli akuston tarjoama kokonaissyklimäärä on keskimäärin hieman pidempi. Tulevaisuudessa teknologiat kehittyvät ja rinnalla korostuu keskustelu akkujen kestävyydestä, kierrätettävyydestä ja uusiokäytöstä.
Enicolla olemme erikoistuneet akkuteknologioihin sähköenergian varastoinnin tarpeen ja käytön optimoinnin näkökulmasta ja teemme valinnat asiakkaan kokonaistarpeen ja käyttötarkoituksen mukaisesti. Pelkän akkuteknologian tarkastelu on suppea näkökulma. Kompleksisuus tulee siitä, minkä käyttötarkoituksen näkökulmasta asiaa tarkastellaan. Osana kokonaisturvallisuutta on huomioitava myös optimaaliset olosuhteet, käytettävyys, seuranta ja reagointikyky riskitilanteissa sekä tarvittavat turvajärjestelmät. Mustavalkoisten näkemysten sijaan kannattaa luottaa asiantuntijoiden näkemykseen.
Tekstin on kirjoittanut Enicon toimitusjohtaja Marko Lähteenmäki
