Sähkön hinta on taas heilunut reippaanlaisesti ja sähkönmyyntiyhtiöt toisensa jälkeen ovat aktivoituneet kiinteiden sähkönmyyntisopimusten tarjoamisessa. Uusien sähköautojen veroja ollaan kiristämässä. Vetylaitoksiin ollaan investoimassa, mutta samalla ne imaisevat megawatteja energiaa. Kuluttaja on ihmeissään ja valtiovallan suunnalla käydään kierroksilla mm. sähkön hintakattomekanismin osalta.
Puhdas energia haastaa sähköverkkoa
Energiamurros on toteutuva tosiasia, mutta usein julkisessa keskustelussa tai mielikuvissa sillä tarkoitetaan fossiilisten energiamuotojen korvaamista uusiutuvilla energiamuodoilla. Energiamurros on kuitenkin valtavasti laajempi systeeminen muutos kaikessa, mikä liittyy energiamarkkinoihin, tuotantoon, verkkoihin ja kulutukseen.
Nykyinen fossiilisten energiamuotojen ympärille rakennettu sähköinfrastruktuurimme on kokemassa mahdollisesti jopa suuremman mullistuksen, kuin mitä itse energiantuotannon siirtyminen fossiilisista uusiutuviin. Koko järjestelmä aina tuotannosta kulutukseen, on muuttumassa jatkuvasti älykkäästi säätyväksi kokonaisuudeksi. Tämä on haaste, mutta teknisesti ratkaistavissa.
Energian varastoinnilla on tulevaisuudessa iso rooli, ei ainoastaan puhtaan energian talteen otossa ja sähkönsaannin optimoinnissa vaan jo itse verkon kantokyvyn vakauttamisessa. Sähköverkon vakauttamisen hallintaan kantaverkkoyhtiöt ovat luoneet markkina-alustan, jonka kautta ne hankkivat säätökykyisiä sähkötehoreservejä markkinoille osallistuvilta toimijoilta. Tämä reservimarkkina mahdollistaa aivan uudenlaista, vakaata tuottoa energiavarastoinvestoinnille. Tästä ansaintamahdollisuudesta ei vielä yleisessä keskustelussa osata puhua. Energiavarastot voivat olla tulevaisuuden merkittävänä katalyyttina puhtaan energian hyödyntämisen maksimoinnissa, käyttökohteita on useita.
Puhdasta energiaa tarvitaan teollisuuden hankintaketjuihin
Järjestimme aikaisemmin tapahtuman, jonne saimme puhujia kuuman aiheen ympäriltä. Yksi asiantuntija on Energiateollisuus Ry:n Toimitusjohtaja Jukka Leskelä. Jukan kanssa jaamme yhteisen vision. Hiilineutraalista energiasta saadaan talouskasvua, mutta se vaatii uskallusta investoida. Energiamurros on täällä nyt.
Jukan sanoin,”Jos nyt maalataan lyhyen tähtäimen kauhukuvia investoinneista, olisiko aika katsoa myös kauemmas ja ymmärtää miten tämä käännetään talouskasvuksi”.
Suomella on mahdollisuus kasvaa puhtaan energian suurvallaksi, mutta keskustelu on vietävä kohti kokonaisuutta. Fossiilisista energialähteistä luopuminen on niin paljon muutakin kuin sähköautoihin siirtymistä, se koskee koko hankintaketjua.
“Esimerkiksi autoteollisuus haluaa paitsi siirtyä puhtaiden sähköautojen tuottajaksi, haluaa se myös puhdasta terästä, josta auto valmistetaan. Samaten elintarviketeollisuus haluaa fossiilittomia lannoitteita jne. Pääomat maailmassa etsivät kohteita, joissa voitaisiin tuottaa puhdasta sähköä ja sillä puhtaita tuotteita. Suomella on tässä erittäin hyvä kilpailuasema, yhdessä Ruotsin kanssa. Meillä on jo valmiiksi puhdas, lähes kokonaan fossiiliton sähkö. Lisäksi sähkön hinta on huomattavasti edullisempi kuin esimerkiksi muualla Euroopassa. Ja kaiken lisäksi tätä puhdasta sähköä voidaan tuottaa paljon lisää. Siksi Suomeen kohdistuu historiallisen poikkeuksellinen määrä investointisuunnitelmia”.
“Tämä on tilaisuus uudistaa teollisuuttamme ja talouttamme: siirtää nykyinen teollisuus ilmastoneutraaliin aikaan ja saada paljon uutta teollisuutta. Ne tuovat työpaikkoja ja vientituloja ja iso osa investoinneista tulisi maamme ulkopuolelta. Suomi on muutenkin hyvä investointiympäristö: olemme vakaa maa, jossa on luotettava hallinto. Liittyminen Natoon lisäsi vakautta ja kiinnostavuutta erityisesti tässä geopoliittisessa tilanteessa. Lisäksi hallitus on sitoutunut tähän visioon omassa ohjelmassaan ja haluaa parantaa investointiedellytyksiä esimerkiksi luvitusprosesseja selkeyttämällä ja nopeuttamalla sekä luomalla lisää joustavuutta työmarkkinoille”.
Lopetetaan siis pelottelu ja puheet regulaatioista, kun ratkaisun avaimet ovat jo käsissämme! Tunnistetaan yhdessä paikat joista avautuu Suomelle ja suomalaisille yrityksille aivan uudenlaista bisnestä ja ansaintaa. Tässä voisi olla paikka menestyä ja löytää vientituotteita maailmalle.
