BLOGI: Battery Day 2.10.2025, Tiina Karppinen
Energiamarkkina on murroksessa ja yksi keskeisin havainto on, että Suomella on merkittävä potentiaali investointikohteena. Tarvitaan osaamista ja rohkeutta hyödyntää tämä momentum ja yksi tärkeimmistä teemoista on tuotannon ja kysynnän investointien tasapainon löytäminen.
Janne Peljo, johtava asiantuntija Elinkeinoelämän keskusliitosta, esitteli EK:n seurantaa, jonka mukaan Suomessa on vireillä yli 300 miljardin euron vihreän siirtymän hankkeet. Valtaosa investoinneista on kohdistunut energian tuotantoon, mutta jatkossa tarvitaan yhä enemmän myös kulutusta tukevia investointeja. Kuten Lumme Energian, reservimarkkina-asiantuntija, Liisa Sinisammal kiteytti: kyseessä on klassinen muna vai kana -dilemma, ilman kulutusta ei synny tuotantoa, eikä tuotantoa synny ilman kulutusta.
Suomi houkuttelevana investointikohteena
Suomessa on monia kilpailuetuja, jotka tekevät maasta houkuttelevan investointikohteen. Vuonna 2024 Suomen sähkö oli Euroopan kolmanneksi halvinta ja siitä 95 % oli päästötöntä. Samalla sähkönsiirrossa tunnistetut pullonkaulat ovat huomattavasti pienempiä kuin monissa kilpailijamaissa. Tämä yhdistelmä luo erinomaiset edellytykset esimerkiksi vetytalouden investoinneille ja muulle sähköintensiiviselle teollisuudelle.
Kulutusta tarvitaan lisää
Suomi on edelläkävijä vihreän sähkön tuotannossa ja sen optimoinnissa. Jotta miljardiluokan tuotantoinvestoinnit voivat toteutua, tarvitaan kuitenkin lisää kulutusta. Siksi onkin hämmentävää, että yleisessä keskustelussa törmää yhä ajatukseen, ettei Suomeen tarvita ulkomaisia toimijoita tai datakeskuksia kuluttamaan meidän halpaa sähköä. Todellisuudessa sähkö on kulutustuote, jonka arvo toteutuu vasta käytössä. Kansantaloudelle hyötyjä syntyy vain, jos myös kuluttava teollisuus kasvaa.
Vuoden 2025 alusta lukien vireille on tullut jo 226 vihreän siirtymän investointihanketta, joiden arvo on yhteensä 23,5 miljardia euroa. Näillä investoinneilla olisi huomattavat vaikutukset Suomen talouteen ja ne vahvistaisivat asemaamme vihreän energian kärkimaana. Nyt ratkaisevaa on, saadaanko Suomeen riittävästi sähköä käyttäviä investointeja ja korkean jalostusarvon teollisuutta. Tarvitaan sekä kansainvälisiä toimijoita että kotimaisia investointeja, joita voidaan vauhdittaa esimerkiksi verokannustimilla, luvitusreformeilla ja suoralla tuella.
Joustoelementit energiamurroksen tukena
Energiamurroksen eteneminen edellyttää myös joustoelementtejä, jotka tukevat sähköverkkoa. Uusiutuvan energian tuotannon ennustamisen epävarmuus yhdistettynä uusiutuvan tuotannon osuuden kasvuun on lisännyt muun muassa tasepoikkeaman hintojen volatiliteettia. Uusiutuvan sähkön tuotannon lisääntyminen korostaa myös markkinarakenteiden muutostarpeita: siirtyminen 15 minuutin mFRR-energiamarkkinaan sekä 15 minuutin tasepoikkeman hinnoitteluun on jo toteutettu.
Jouston lisäämisessä sähkövarasto on yksi tehokkaimmista ratkaisuista, mutta tänä päivänä sähkövarastot toimivat yhä enemmän palvelualustana. Kuten Enicon toimitusjohtaja Marko Lähteenmäki totesi: sähkövarasto itsessään on kylmää teknologiaa ja todellinen äly ja arvo syntyvät datan sekä palveluiden avulla. Ne kytkevät varaston asiakkaan liiketoimintaan ja tuovat lisäarvoa reservimarkkinatuoton lisäksi. Viidessä vuodessa sähkövarastoista on tullut sähköjärjestelmän moniottelijoita, joille löytyy useita käyttökohteita.
Tulevaisuudessa fyysinen sähkövarasto on hyödyke, mutta sen asiakasarvo syntyy vahvasta käyttöasteesta joka rakentuu palveluista, elinkaariajattelusta ja läheltä saatavasta 24/7-tuesta. Sähkövarasto tuottaa arvoa omistajilleen vain, jos se toimii mahdollisimman optimaalisesti – ja siinä piilee koko vihreän siirtymän potentiaali.
