Energiavaraston hinta — mistä kokonaiskustannus muodostuu?

Energiavaraston kokonaiskustannus muodostuu laitteistosta, asennuksesta, energianhallintajärjestelmästä sekä elinkaaren aikaisista huolto- ja käyttökustannuksista. Tästä artikkelista opit, mihin hinnassa kannattaa kiinnittää huomiota.

Paljonko energiavarasto maksaa
Teollisissa ja kaupallisissa projekteissa kokonaishinta vaihtelee järjestelmän koon, teknologiavalinnan ja asennusympäristön mukaan.

Mistä energiavaraston kokonaiskustannus koostuu?

Akkujärjestelmän kokonaiskustannus koostuu neljästä pääkomponentista: laitteistosta, asennuksesta ja infrastruktuurista, energianhallintajärjestelmästä sekä elinkaaren aikaisista operatiivisista kustannuksista.

Laitteistokustannus kattaa akkumoduulit, invertterit, suojausjärjestelmät ja koteloinnin. Laitehinta on vain yksi osa investointia.

Asennuskustannuksiin lasketaan perustusrakenteet, sähköliitynnät, muuntajatyöt sekä käyttöönottotestaukset.

Operatiiviset kustannukset sisältävät huollon, vakuutukset ja etävalvonnan.

Miten energiavaraston koko ja hinta kilowattituntia kohden liittyvät toisiinsa?

Suurempi järjestelmä maksaa enemmän absoluuttisesti, mutta yksikköhinta kilowattituntia kohden laskee kapasiteetin kasvaessa.

Todellinen vertailuluku on kokonaiskustannus koko elinkaaren ajalta suhteessa tuotettuun hyötyyn, eli LCOS-luku (Levelized Cost of Storage). Pienemmissä asennuksissa infrastruktuurikustannusten suhteellinen osuus on suurempi, koska perustukset ja sähköliitynnät maksavat lähes yhtä paljon riippumatta kapasiteetista.

Modulaarinen rakenne muuttaa tätä laskelmaa olennaisesti: Enico | Jupiter skaalautuu 350 kilowatista satojen megawattien järjestelmiin, ja sen rakenteelle on haettu patenttia. Rakenne voi mahdollistaa jopa kymmenen kertaa pienemmät infrakustannukset verrattuna perinteisiin ratkaisuihin.

Milloin energiavarastointi alkaa maksaa itsensä takaisin?

Energiavarastointi alkaa maksaa itsensä takaisin tyypillisesti muutamassa vuodessa. Takaisinmaksuaikaan vaikuttavat sähkönhinnan volatiliteetti, käyttötarkoitus, järjestelmän käyttöaste sekä osallistuminen reservimarkkinoille.

Katso esimerkkilaskelmastamme, miten käyttökohteessa säästettiin vuonna 2025 lähes 50 000 euroa >>

Reservimarkkinat ovat erityisen merkittävä ansaintakanava teollisuuden ja energiayhtiöiden kokoluokassa. FCR-D:n tekniset vaatimukset edellyttävät alle 30 sekunnin täyttä aktivointiaikaa, jonka akkuvarasto täyttää helposti, kun taas FCR-N:n vaatimus on väljempi, noin 3 minuuttia. Automaattinen osallistuminen näille markkinoille voi tuottaa merkittävän vuositulon megawattia kohden, kun energianhallintajärjestelmä on riittävän kehittynyt.

Enico EMS mahdollistaa tämän automaattisesti osana Jupiter-järjestelmää, mikä tekee energiavarastosta aktiivisen tulovirran lähteen pelkän kustannuserän sijaan. Lue lisää, miten sähkövarasto tuottaa rahaa reservimarkkinoilla >>

Hintaa nostavat tekijät

  • Raskas perustettava infrastruktuuri: Perinteiset ratkaisut vaativat usein laajoja perustus- ja sähköinfratöitä, jotka voivat kasvattaa kokonaiskustannuksia merkittävästi laitehintaan nähden.
  • Erillinen energianhallintajärjestelmä: Jos EMS on hankittava erikseen, integraatiokustannukset voivat nousta merkittävästi ja käyttöönottoaika pitenee.
  • Vaativa asennusympäristö: Arktinen ilmasto tai haastava maasto voi lisätä asennuskustannuksia.

Hintaa laskevia tekijöitä

  • Modulaarinen rakenne: Vähentää infrakustannuksia ja mahdollistaa vaiheistuksen. Enicon modulaarinen rakenne voi pienentää infrakustannuksia jopa kymmenesosaan perinteisiin ratkaisuihin verrattuna.
  • Sisäänrakennettu EMS ja markkinaintegraatio: Erilliset integraatiokustannukset jäävät pois ja reservimarkkinaansainta voi alkaa nopeammin.
  • Korkea käyttöaste: Taattu käytettävyys, kuten Enico | Jupiterin 96 prosenttia vuositasolla, tarkoittaa, että akkujärjestelmä tuottaa hyötyä lähes jatkuvasti eikä seisokeista kerry piilokustannuksia.