Miten sähkövarasto tuottaa rahaa reservimarkkinoilla?

Sähkövarasto tuottaa rahaa reservimarkkinoilla. Näin BESS muuttuu aktiiviseksi markkinatoimijaksi ja kassavirran lähteeksi.

Reservimarkkinoilla ansaintalogiikka riippuu reservituotteesta, minkä lisäksi sähkövarastoa voidaan käyttää myös sähkön hintavaihtelun hyödyntämiseen.

Sähkövarasto ei ole enää pelkkä varavoimalaite tai tasausratkaisu. Nykyaikainen akkupohjainen energiavarastointijärjestelmä, BESS (Battery Energy Storage System), on aktiivinen markkinatoimija, joka voi tuottaa omistajilleen mitattavaa kassavirtaa vuodesta toiseen. Keskeinen tulovirta muodostuu reservimarkkinoilta eli sähköjärjestelmän tasapainoa ylläpitävistä mekanismeista, joihin BESS soveltuu teknisesti erinomaisesti nopean vasteensa ansiosta.

Tässä artikkelissa käydään läpi, miten reservimarkkinat toimivat, miten sähkövarasto osallistuu niihin käytännössä ja mistä tuotot todellisuudessa muodostuvat. Samalla tarkastellaan energianhallintajärjestelmän roolia automatisoinnissa sekä kannattavuuteen vaikuttavia tekijöitä ja riskejä. Artikkeli on suunnattu liiketoimintapäättäjille ja teknisille johtajille, jotka harkitsevat energiavarastointia investointina.

Reservimarkkinoiden toimintalogiikka lyhyesti

Sähköjärjestelmä edellyttää jatkuvaa tasapainoa tuotannon ja kulutuksen välillä. Kun tasapaino järkkyy, verkon taajuus poikkeaa nimellisarvostaan, eli 50 hertsistä (Hz). Suomessa Fingrid hankkii reservimarkkinoilta tehokapasiteettia ja energiaa sähköjärjestelmän tasapainottamiseen.

Reservimarkkinoilla on useita tuotteita, joiden käyttötarkoitukset ja tekniset vaatimukset eroavat toisistaan. FCR-N eli taajuusohjattu käyttöreservi reagoi sähköverkon normaaleihin taajuusvaihteluihin. FCR-D eli taajuusohjattu häiriöreservi reagoi sähköjärjestelmän häiriötilanteisiin. FFR eli nopea taajuusreservi aktivoituu noin sekunnissa verkon taajuusmittauksen perusteella, ja sitä hankitaan erityisesti vähäisen inertian tilanteisiin. aFRR eli automaattinen taajuuden palautusreservi puolestaan aktivoituu Fingridin lähettämän aktivointisignaalin perusteella ja palauttaa taajuuden nimellisarvoonsa.

Reservimarkkinoilla tuotto muodostuu kapasiteettikorvauksesta ja reservituotteesta riippuen myös aktivoidusta energiasta. Kapasiteettikorvausta maksetaan siitä, että sovittu reservikapasiteetti on Fingridin käytettävissä.

Miten BESS osallistuu reservimarkkinoille käytännössä

Reservimarkkinoille osallistuminen alkaa teknisestä kelpoisuudesta. Fingrid määrittelee reservituotteille vaatimukset esimerkiksi aktivointinopeudelle, säädön tarkkuudelle ja mittaukselle. BESS soveltuu nopean säädettävyytensä ansiosta hyvin useisiin reservituotteisiin, mutta markkinoille osallistuminen edellyttää tuotekohtaisten teknisten vaatimusten täyttämistä ja kelpoisuuden todentamista.

Kapasiteettitarjoukset tehdään reservituotteesta riippuen vuosi- tai tuntimarkkinoille, ja aFRR-energiamarkkinalla kaupankäynti tapahtuu varttitasolla. Kun kapasiteettitarjous hyväksytään, reservikohde sitoutuu pitämään sovitun kapasiteetin Fingridin käytettävissä kyseisen markkina-aikajakson ajan.

Aktivointitapa riippuu reservituotteesta. FCR- ja FFR-tuotteet aktivoituvat verkon taajuuden perusteella, kun taas aFRR aktivoituu Fingridin lähettämän aktivointisignaalin perusteella.

Sähkövaraton kapasiteettia voidaan hyödyntää eri reservituotteissa ja muissa käyttötarkoituksissa markkinatilanteen ja käytettävissä olevan kapasiteetin mukaan. Energianhallintajärjestelmä voi optimoida kapasiteetin käyttöä eri käyttötarkoitusten välillä.

Tuottojen muodostuminen: kapasiteetti, aktivointi ja arbitraasi

Reservimarkkinoilla ansaintalogiikka riippuu reservituotteesta, minkä lisäksi sähkövarastoa voidaan käyttää myös sähkön hintavaihtelun hyödyntämiseen.

Kapasiteettimaksut

Kapasiteettimarkkinalla korvausta maksetaan siitä, että sovittu kapasiteetti on markkinoiden käytettävissä määritellyn ajanjakson ajan. Kapasiteettikorvauksen suuruus määräytyy markkinoilla ja vaihtelee kysynnän, tarjonnan ja reservituotteen mukaan.

Aktivointikorvaukset

Osassa reservituotteista ansaintaa voi syntyä myös aktivoidusta energiasta. Esimerkiksi aFRR:ssä on kapasiteettimarkkinan lisäksi energiamarkkina. Toteutuneesta aktivoinnista saatava korvaus riippuu markkinatilanteesta ja aktivoidun energian määrästä.

SPOT-arbitraasi

Reservimarkkinaosallistumisen rinnalla sähkövarasto voi hyödyntää sähkön hintavaihtelua lataamalla akkua edullisempina aikoina ja purkamalla varastoitua energiaa korkeamman hinnan aikana. Tätä kutsutaan arbitraasiksi.

Arbitraasi ei edellytä reservimarkkinoille osallistumista, mutta sitä voidaan käyttää osana sähkövaraston käyttötapojen kokonaisuutta silloin, kun kapasiteettia on käytettävissä.

Energiahallintajärjestelmän rooli automaattisessa markkinaosallistumisessa

Reservimarkkinoilla toimiminen edellyttää sähkövarastolta automaattista ohjausta ja jatkuvaa tietoa järjestelmän käytettävissä olevasta kapasiteetista. Energianhallintajärjestelmä eli EMS auttaa sovittamaan yhteen sähkövaraston teknisen tilan, markkinatilanteen ja eri käyttötarkoitukset.

EMS:n keskeinen tehtävä on varmistaa, että sähkövaraston kapasiteettia voidaan hyödyntää reservimarkkinoilla ja että samalla huomioidaan järjestelmän muut käyttötarkoitukset ja akun tekniset rajoitteet. Automaattinen optimointi mahdollistaa kapasiteetin kohdentamisen eri käyttötarkoituksiin markkinatilanteen ja asetettujen tavoitteiden perusteella.

Kannattavuuteen vaikuttavat tekijät ja riskit

Reservimarkkinat voivat muodostaa sähkövarastolle merkittävän tulovirran, mutta toteutuva tuotto vaihtelee markkinatilanteen mukaan. Siksi investoinnin kannattavuutta ei kannata arvioida yksittäisen reservituotteen tai tietyn ajankohdan markkinahinnan perusteella.

Tuottoon vaikuttavat muuttujat

Reservimarkkinahinnat määräytyvät kysynnän ja tarjonnan perusteella ja voivat muuttua merkittävästi sähkövaraston käyttöiän aikana. Markkinoille tulevan uuden kapasiteetin määrä, reservien tarve ja eri reservituotteiden hintatasot vaikuttavat siihen, mistä markkinoista syntyy kulloinkin paras tuotto.

Myös sähkövaraston mitoitus ja käytettävissä oleva kapasiteetti vaikuttavat ansaintamahdollisuuksiin. Akuston kapasiteetti pienenee käyttöiän aikana muun muassa syklityksen, käyttölämpötilojen ja käyttöprofiilin vaikutuksesta.

Syklimäärään vaikuttaa myös se, mihin reservituotteisiin järjestelmä osallistuu. Esimerkiksi FCR-N reagoi jatkuvasti sähköverkon normaaleihin taajuusvaihteluihin, mikä näkyy suoraan akuston käyttöasteessa. Kapasiteetin aleneminen on siksi huomioitava järjestelmän mitoituksessa ja elinkaarilaskelmassa.

Kannattavuuden riskit

Reservimarkkinoiden hintataso ja kilpailutilanne muuttuvat, joten nykyisiä tuottoja ei voida sellaisenaan olettaa koko investoinnin käyttöajalle. Kannattavuuslaskelmassa kannattaa siksi tarkastella useita markkinaskenaarioita ja huomioida myös akuston ikääntyminen, järjestelmän käytettävyys sekä huolto- ja elinkaarikustannukset.

Enico ilmoittaa Jupiter-järjestelmän vuosittaiseksi käytettävyydeksi vähintään 96 prosenttia. Käytettävyys on tärkeä tekijä erityisesti silloin, kun sähkövarastoa hyödynnetään reservimarkkinoilla.

Takaisinmaksuaika riippuu muun muassa investointikustannuksesta, reservimarkkinatuotoista, muista sähkövaraston käyttötavoista sekä akuston käyttöprofiilista ja elinkaarikustannuksista. Siksi kannattavuus on syytä laskea kohdekohtaisesti usealla markkina- ja käyttöskenaariolla.

Laskemme sinulle realistisen arvion

Selvitä, millainen realistinen kannattavuus energiavarastolla on juuri teidän kohteessanne. Laskemme sinulle arvion reservimarkkinatuotoista, siirtomaksu- ja tehonleikkaussäästöistä ja takaisinmaksuajasta todellisiin lähtötietoihinne perustuen.