Energiavarastoilla on keskeinen rooli energiamurroksessa.

ENERGIAMARKKINA ON MURROKSESSA

Enicon strategia Fast Track -toimijana mahdollistaa nopeamman tuoton investoinneille.

Energiamurros on yllättänyt voimakkuudeltaan kaikki. Uusiutuva energia lisääntyminen on ollut suurin piirtein ennustettavaa, mutta se, mitä se faktisesti aiheuttaa markkinalle ja sähköjärjestelmälle on ollut yllätys. Tämä näkyy esimerkiksi verkon tasapainotuksen haasteina ja säätövoiman puutteena.

Vihreä siirtymä on kiihdyttänyt samanaikaisesti myös sähköistymistä. Esimerkiksi sähkön tuotantoyhtiöt ovat muuttaneet omia kaukolämpö- ja energiajärjestelmiä perustumaan sähköön. Tehdään lämpöpumppuja ja isoja sähkökattiloita. Rinnalla tapahtuva suurten energiakuluttajien, kuten datakeskusten ja elektrolyysilaitosten yleistyminen ovat lisänneet sähköverkon kuormitusta.

Sähköverkon kapasiteetin ja kulutuksen epätasapaino

On havahduttu tilanteeseen, etteivät meillä nämä verkot, missä energiaa tuotetaan ja missä sitä kulutetaan olekaan tasapainossa. Meillä taitaa olla 79 alueverkkoyhtiöitä, jotka huolehtivat alueellisesti verkosta ja sen kapasiteettipisteistä. Kaiken päällä on kuitenkin kantaverkko. 

Suomessa tuulienergia on iso tekijä, mutta käytännössä suurin osa tuulisähköstä tuotetaan Pohjois-Suomessa kulutuksen keskittyessä Etelä-Suomeen. Alamme tavoittaa sitä pistettä, että kantaverkko (Fingrid) ei aina kykene siirtämään riittävästi energiaa sieltä, missä sitä tuotetaan, sinne, missä sitä kulutetaan. Tämä johtaa pullonkauloihin ja mahdollisiin käyttökatkoihin. Esimerkiksi Lahteen tuleva serverikeskus tulee viemään oleellisen osan koko Lahden kaupungin kulutettavasta sähköenergiasta (100 megawattia). Suomea markkinoidaan maana, jossa on tilaa ja edullista energiaa. Kuitenkin näiden suurkuluttajien vaikutus paikalliseen verkkoon on valtava ja vaatii ennakoivaa suunnittelua.

Kehitys on nopeaa ja sen perässä pysyminen vaatii merkittävää yhteistyötä, innovaatioita ja investointeja. Samanaikaisesti verkkoyhtiöiden tuottojen sääntely, ei kuitenkaan tue tarpeeksi nopeaa kehitystä. Esimerkiksi energiavirasto suitsii sähköverkkoyhtiöiden tuottoja omilla päätöksillä. Varmasti hyvä ajatus taustalla, mutta samalla ajaudutaan tilanteeseen, että verkkoyhtiöt eivät voi enää investoida lisää tai niiden investointikyvykkyys häviää, koska aikaisemmat verkkoinvestoinnit ja linjasaneeraukset on tehty velkarahalla. Yhtäkkiä, kun tuottoja ei ole enää odotettavissa samaa tahtia ja velkaraha on kiven alla, aletaan hidastamaan investointeja.

Suomessa on vielä tilaa investoida lisää aurinko- ja tuulienergiaa. Jos verokkina on Keski-Eurooppa niin meillä verkot ovat hyvässä kunnossa. Alamme kuitenkin saavuttamaan sitä pistettä, että olemme pian ihan samanlaisessa skenaariossa kuin missä Keski-Euroopassa on.

Energiavarastoilla on murroksessa keskeinen rooli

Keskeinen asia ymmärtää on se, että meillä on hetkittäin sekä kulutuksessa että tuotannossa valtavia piikkejä, mikä rasittaa verkkoa tavalla johon verkkoa ei ole alunperin rakennettu. Energiavarastot on oleellisin joustomenetelmä siinä välissä. Esimerkiksi tuulivoiman ja aurinkoenergian vaihtelevuus korostaa tarvetta järjestelmille, jotka pystyvät vastaamaan nopeasti muutoksiin niin sekunti-, minuutti- kuin tuntitasollakin. Tämä aiheuttaa taas sähköverkkoihin muita ongelmia kuten jännitteen heiluntaa.

Tämä johtaa siihen, että isoihin energiavarastoihin ja isoihin järjestelmiin vaaditaan, että niiden pitää olla verkkoon tuottavia järjestelmiä. Puhutaan grid forming- kyvystä ja jännitesäätökyvykkäistä järjestelmistä, mitä tällä hetkellä ei ole vielä ainutkaan energiavarasto käytännössä. 

Isoissa järjestelmissä tämä on kuitenkin välttämätön ominaisuus, jotta ne voivat aidosti tukea verkon vakautta ja jännitteen hallintaa. Tämä on yksi merkittävä haaste, joka vaatii huomattavaa teknistä kehitystä ja osaamista. Kyseessä on tekniikan, sovellusten ja softan yhdistelty. Tämä suuntaus vaikuttaa siihen, kuinka nopeasti tämän tyyppisiä järjestelmiä saadaan tehtyä. Se tulee monimutkaistumaan huomattavasti.

Kyse on hallintajärjestelmistä ja älystä, eli miten teknologiaa osataan hyödyntää. Varsinkin isommissa hankkeissa se vaatii teknisen määrittelyn ja käytännössä siihen liittyvän sähköteknisen asiantuntemuksen. Yksi pullonkaula tuleekin olemaan tarvittava osaaminen. Vaaditaan verkostosimulaatioita, millä energiavaraston toimintaa simuloidaan. Miten ratkaisun tulisi käyttäytyä verkossa ja osana verkkoa. Simuloidaan ensin ja vasta sitten pystytään rakentamaan energiavarastot ja että ne myös käyttäydyttävä kuten on simuloitu.

Tämä taas tarkoittaa hankkeiden hidastumista vaikka uusiutuvaa tulee koko ajan lisää. Ensi vuonnakin on tulossa keskimäärin kaksi gigawattia lisää tuulivoimaa. Tunnistamme, että koko ajan tulee muutosta ja kompleksisuutta, mutta pysymmekö kehityksen kyydissä. Vaikka meillä olisikin isoja varastohankkeita tai vaikka tulisi kotiakkuja, niin ne eivät poista tätä ison kuvan ongelmaa. Vaikka haluaisimme investoida lisää esimerkiksi energiavarastoihin kantaverkon kapasiteetti ja sen pitkät investointiohjelmat muodostavat kriittisen esteen uusien varastojen liittämiselle. Alueverkkoyhtiöiden kapasiteettivaratut liittymät tulevatkin tarjoamaan mahdollisuuden ketterämpiin ja nopeampiin projekteihin. 

Hankkeiden läpimeno pitenee, mutta fast track toimijana Enico hyödyntää vapaata kapasiteettia

Enicolla olemme valinneet strategian keskittyä erityisesti keskikokoiseen ja pienempään päähän. Näin pyritään hyödyntämään vapaata kapasiteettia, eli jo olemassa olevissa liittymissä alueverkkoyhtiön tasolla ja kiinteistöissä, mitkä ovat jo kapasiteettivarauksina alueverkkoyhtiöllä ja sitä kautta myös kantaverkkoyhtiöllä. Eli hankkeet eivät enää lisääkään taakkaa verkkoon, koska ne ovat jo olemassa olevia varattuja liittymiä varatulla kapasiteetilla. 

Pienemmän mittakaavan ja nopeammin realisoituvien hankkeiden houkuttelevuus kasvaakin, kun suuremmat hankkeet hidastuvat tai kohtaavat infrastruktuuriin liittyviä ongelmia. Raha alkaa etsiä käytännössä taas tuottoa pienemmällä vasteajalla, sillä vaikka hankkeet ovat pienempiä niitä on paljon enemmän. Tämä trendi ohjaa investointeja meille Enicon kaltaisille toimijoille, jotka voimme operoida joustavasti ja tehokkaasti jo olemassa olevan kapasiteetin puitteissa.

FastTrack-toimijana investointikaari päätöksestä, siihen kun lähdetään tekemään hanketta, ja järjestelmät toimivat markkinassa, on keskimäärin kahdeksan kuukautta. Kahdeksan kuukautta päätöksestä käyttöönottoon useiden megawattien hankkeissa on huomattava suoritus, kun vertaa raskaisiin C- ja D-kategorian hankkeisiin, joissa aikajänne on helposti yli kaksi vuotta. Tällainen ketteryys mahdollistaa asiakkaille nopean pääsyn markkinoille hyödyntämään esimerkiksi alueellisia tukia, sähkömarkkinoiden hintavaihteluita tai lyhyen aikavälin kapasiteettitarpeita.

Enicona haluamme erottautua FastTrack-toimijana. Kyky toimittaa nopeammin, joustavammin ja kustannustehokkaammin vastaa suoraan investoijien tarpeeseen päästä hyödyntämään markkinamahdollisuuksia mahdollisimman nopeasti. Tämä tuo kilpailuetua nykyisessä energiavarastoinnin markkinassa. 

Emme tarjoa pelkästään tuotteita tai ratkaisuja, vaan koko palvelukokonaisuutta. Investoijalle tärkeää ei ole vain nopeus, vaan myös varmuus siitä, että projekti on teknisesti ja taloudellisesti kannattava. Kumppanuus korostuu tässä – ei pelkästään teknologiatoimittajina vaan myös asiantuntijana hankkeen suunnittelussa ja toteutuksessa. Kyky toimittaa järjestelmiä nopeasti edellyttää erinomaista toimitusketjun hallintaa ja standardoitujen teknisten ratkaisujen käyttöä. Tämä on selkeä vahvuus, kun taas isot hankkeet kärsivät usein pitkistä toimitusajoista ja harvojen toimittajien pullonkauloista.

Markkinat, joissa tapahtuu nopeita muutoksia – kuten energian hinnan heilahtelut tai tukimekanismien lyhytkestoiset mahdollisuudet – suosivat toimijoita, jotka voivat toimittaa ratkaisuja nopeasti.